Dare to Learn, part 1

Dare to Learn Kaapelitehtaalla 5.–6.9.2017

"Learning event like no other." Näin mainostaa itseään Kaapelitehtaalla järjestettävä opetusalan tapahtuma Dare to Learn. Pakkohan sitä oli käydä paikan päällä katsomassa. Ja koska en osaa sanoa "ei", olin paikalla kahdessa roolissa: olin ohjelmia seuraava tapahtumakävijä - Learner, kuten kaulassa kannettavassa nimilapussa kerrottiin – sekä työntekijä, joka suoritti velvoitteensa fasilitoimalla workshopissa. Dare to Learnissa kaikki tapahtui englanniksi, mikä olikin paikallaan, koska lippuja oli ostettu 16 maasta käsin.

Tapahtumaan oli myyty yli 1600 lippua, ja ihmiset olivat saapuneet paikalle heti avauspuheenvuoroja kuuntelemaan. Alkusanoja lausuivat Anni Klutas, Yrjö Engeström ja Outi Sivonen.

Yleisöä oli mukavasti.

Yrjö Engenström puhui kansakunnasta ja oppimisesta.

Finnairin Head of People Development, Outi Sivonen, rohkaisi katsojia uudenlaiseen ajattelemiseen. Ei kannata osallistua työpajaan, jonka sisältö vastaa sitä, minkä jo valmiiksi tietää. Haasta itsesi! Learning is feeling! Siinä sloganeita muistettavaksi loppupäivälle.

Outi Sivonen haastoi uudenlaiseen ajatteluun.

Nuori yrittäjyys ry.:n ohjelmassa puhuttiin tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista. Katsojat osallistuivat interaktiivisen Flinga-työkalun avulla. Mitkä sitten olivat katsojien mielestä tarpeellisia tulevaisuuden taitoja? Empatia, luovuus ja itsejohtaminen, tunneäly. Ja tietysti koodaus.

Nuori yrittäjyys -ohjelma.

Oman työvuoroni suoritin Kemianteollisuuden & Sivistystyönantajien workshopissa. Tarkoituksemme oli ohjeistaa työpajan osallistujia Flingan käytössä ja nostaa näkyviin keskustelussa esiin tulleita huomioita. Valitettavasti työpaja oli niin meluisassa nurkkauksessa, että osallistujien huomio meni puhujien kuuntelemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen. Muuten järjestelyissä ei ollut moittimista, ja ensimmäisen vuoden erheistä otetaan varmasti opiksi ensi vuotta silmällä pitäen.

Päivän päätösohjelmista vastasivat Pekka Peura, Kaisa Vuorinen, Julie Young ja Vilma Mutka. Peuran nimeltä ei varmasti ole yksikään opettaja voinut välttyä, sen verran kuuluisaksi hänen yksilöllisen oppimisen mallinsa on viime vuosina tullut.

Pekka Peura.

Oppilaiden motivaatiota – oppimisen kannalta tärkeintä tekijää – voidaan kasvattaa lisäämällä heidän autonomiaansa. Edelleenkään lapset eivät voi itse valita, mitä asioita koulussa oppivat, mutta ehkäpä he voisivat vaikuttaa siihen, miten oppivat.

Peura korosti myös heterogeenisyyden tärkeyttä. Jos kaikki osaisimme samat asiat, emme voisi oppia toisiltamme mitään. 15-vuotiaiden matematiikan taidoissa on huikeita eroja: ryhmän etevin oppilas on seitsemän kouluvuotta heikointa edellä. Silloin kaikille ei ehkä kannata opettaa täsmälleen samoja asioita täsmälleen samoin tavoin.

Kaisa Vuorisen esitys sai ainakin tämän kuulijan liikuttumaan. Hän laittoi meidät katsomaan toisiamme silmiin, hymyilemään ja sanomaan jotain. Sain tietää, että vieressäni istunut nainen oli kotoisin Vietnamista ja opiskeli nyt Suomessa liikkeenjohtoa.

Vuorisen puheessa oli niin monta tärkeää asiaa, että laitan ne tähän muistilistaksi:

• Tunteeko oppilas olonsa turvalliseksi opetusryhmässä? Turvallisuus on ehdoton edellytys oppimiselle.
• Katso kaikkea sellaisilla laseilla, että näet ne pienimmätkin hetket, joissa tapahtuu jotakin hyvää.
• Auta oppilasta rakentamaan oma mikrohistoriansa, jota tarkastellessaan hän voi nähdä omat vahvuutensa. Oppilas tarvitsee jatkuvia todisteita siitä, että hän osaa ja pystyy.
• Näytä oppilaalle (ja puolisolle, ystävälle ja työtoverille), että arvostat häntä ja näet hänen vahvuutensa.

Kaisa Vuorinen

Julie Young puhui kotoaan Yhdysvalloista käsin. Yhteys toimi virheettömästi ja katselimme diaesitystä selkeän äänen saattelemana. Julie puhui Z-sukupolvesta, joka on syntynyt suoraan sosiaalisen median ja älylaitteiden ääreen. Vastaako koululaitoksemme tämän sukupolven tarpeisiin?

Vilma Mutka

Päivän päätti Vilma Mutka, jonka esitys alkoi tanssilla, johon yleisö pyydettiin mukaan. Pieni jumppatuokio olikin hyväksi siinä vaiheessa, mutta ei valitettavasti riittänyt piristämään tarpeeksi. Mutkan esitys oli elävä, mutta sen sisällöstä ei väsyneelle kuulijalle jäänyt oikein mitään mieleen. Onneksi huomenna on vielä päivä uusi.